Tästä se lihavuusleikatun elämä alkaa!
Olen bloggaamassa elämäni ensimmäistä kertaa koska ennen noin viikko sitten tehtyä lihavuusleikkausta luin varmaan kaikki netistä löytyvät lihavuusleikkaukseen menevien ja lihavuusleikkauksessa käyneiden blogit. Ajattelin kantaa korteni omalta osaltani kekoon koska sain sellaisen vaikutelman, että jokaisella lihavuusleikkaukseen johtanut prosessi on erilainen.
Yritin jo eilisiltana kirjoittaa tilanteesta ennen lihavuusleikkausta mutta Nukkumatti otti vallan ja rehellisesti sanottuna nukahdin tabletti käsissäni. Heräsin siihen, että tabletti läpsähti kipeästi leikkauksesta arkaan vatsaani ja olin muka laittavani ensimmäisen blogipäivityksen menemään ja kuinkas ollakaan, se taisi kadota bittiavaruuden syövereihin eli joudun aloittamaan alusta jälleen tänään. Ei mitään hätää koska söin reilu tunti sitten ja minulla on nyt niin sanotusti tauko ennen seuraavaa syöttöä.
Minulle leikkauksesta toipuvan ruokien valmistaminen ei ole mikään ongelma ja kutsun ruokailujani syötöiksi koska nehän menevät koko hereilläoloajan samaan tahtiin kuin vauvoilla. Vähän livakasti kurkusta alas menevää sileää ruokaa kerrallaan lyhyin väliajoin. Nythän en ole enää ketoosissa kuten olin ennen leikkausta VLCD-kuurilla ollessani ja nyt mikä tahansa ruoka maistuu taivaalliselta koska ruokahalu on taas herännyt. Onneksi uusittu mahalaukkuni pistää tiukan stopin sille, etten pysty syömään yhtään teelusikallista lisää kun mahalaukku on täynnä.
Matkani lihavuusleikkaukseen kesti erinäisistä syistä, joita en ala tässä blogissa avaamaan, elokuusta 2015 toukokuuhun 2017. Itse asiassa nythän se matkanteko vasta alkaakin koska minä elän tämän uuden pienennetyn mahalaukun kanssa loppuikäni. Sen kanssa pitää noudattaa annettuja ohjeita jotta
"kone" toimisi mahdollisimman hyvin. Olen nyt sellaisessa elämänvaiheessa, että joudun kohta
muutenkin huolehtimaan vain omista syömisistäni koska puolisoni on paljon pois kotoa työnsä
vuoksi ja jälkeläinenkin kohta ottaa ja muuttaa omilleen. Minulla siis riittää aikaa kokkailla itselleni
omia ruokiani joiden ohjeita löytyy paljon muun muassa Pinterestissä. Anette Palssa on tehnyt hyvän ja konkreettisen videon lihavuusleikatun ruokailusta siinä vaiheessa kun leikattu on siirtynyt syömään normaalia ruokaa. Suosittelen sitä lämpimästi!
Minulla oli ennen lihavuusleikkaukseen hakeutumista todella hyvä kokemus VLCD-kuurista koska päätin, että ennen minkäänlaisen lisääntymisen suunnittelemista minun pitää keventyä, jotta jaksan elää virkeän äidin elämää. Siihen aikaan VLCD-kuurilla sai olla lääkärin valvonnassa muistaakseni alle 10 viikkoa kerrallaan ja kuurin sai toistaa vuoden välein. Korostan, etten muista tarkalleen noita aikoja koska olin silloin pussikuurilla ennen kuin internet oli levinnyt jokaiseen tupaan ja tölliin. Ihan
esitteen varassa olin kuurilla ja tarkastelin vanhan ajan kaloritaulukosta eri vihannesten kaloreita ja
hiilihydraattimääriä.
Tulin raskaaksi itse asiassa jo kuurin loppusuoralla ja äitiysneuvolaan soitettuani käskettiin vaihtaa
VLCD-kuuri oitis normaaliin ja terveelliseen ruokavalioon. Minulla oli tietenkin siinä vaiheessa hyvä mieli, että olin sentään karistanut kivasti kiloja ennen raskautta. Odotin äitiysneuvolaan pääsyä kuin tulisilla hiilillä ja ostin pari lastenhoito-opasta luettavaksi. Sain äitiysneuvolassa tarkat ravitsemusohjeet ja tottakai minä pyrin noudattamaan viimeisen päälle kunnes iski kammottava raskauspahoinvointi, jota kesti viitisen kuukautta. Silloin tuli kyllä oksennettua milloin mistäkin syystä johtuen ja olin todella herkkä erityisesti hajuille.
Ruokakaupassa käyminen oli silkkaa tuskaa, erityisesti lihatiskin ohittaminen. Onneksi keksin imeskellä sokerittomia Mynthoneita kauppareissuilla sekä ostin myös mehujäätä äitiysneuvolan
neuvosta. Siitä huolimatta useampikin kauppareissu sai loppuhuipennuksessa kaupan nurkan takana.
Kassat oppivat jo, että kun olen kalpea ja kylmänhikinen niin silloin ei parane harrastaa small talkia kanssani vaan hoitaa maksuasiat lyhyimmän kaavan mukaan. Sillon meillä oli ihana pieni lähikauppa,
jossa käydessä oli hyvä yhteishenki niin henkilökunnan kuin myös muiden asiakkaiden kanssa. Siellä
pystyi muun muassa kertomaan omasta raskauteen liittyvästä pahoinvointiongelmastaan ja henkilökunta sekä muut asiakkaat suhtautuivat ongelmaani ymmärtäväisesti.
Onneksi raskausaikana oli pari sellaistakin kuuta, jolloin pystyi syömään kutakuinkin normaalisti ja ohjeiden mukaan. Sen jälkeen tulikin tutuksi tolkuton närästys ja syöminen muuttui rasvattoman maidon ja Silicea-geelin juomiseksi ken kestänyt apteekin närästyslääkettä makua. Sen lisäksi söin raejuustoa ja C-vitamiinipitoisia hedelmiä sekä luontaistuotekaupan rautajuomaa että myös apteekin rautatabletteja. Olihan se tylsää ja nestettäkin kertyi niin etten saanut jalkani mitään muuta kuin puukengät ja laskettu aika oli loppuvuodesta. Lopulta jouduin pitkäksi ajaksi sairaalaan pakkolepoon
koska vauva yritti syntyä liian aikaisin. Sairaalassa ei sitten ollutkaan päivien aikana
muita tapahtumapitoisia hetkiä kuin kierto ja ruokailu. Painoa kertyi siis suurempi lukema kuin sitä
oli ennen VLCD-kuurin aloitusta.Tottakai se oli huono homma mutta tärkeintä oli kuitenkin saada terve lapsi vaikka liian aikaisin.
Vauvan saatuani en sitten ehtinytkään harmittelemaan kilojani koska vauvan hoitaminen oli 24/7
työtä. Ikävä kyllä vauvalla olivat laajat ruoka-aineallergiat ja en saanut juurikaan helpotusta vauvoille
tarkoitetuista valmisruoista. En ollut aiemmin mikään himokokkaaja tai -leipoja mutta luotin siihen, että työ tekijäänsä neuvoo ja niinhän siinä kävikin. Sen vuosikausien souvin ja säätämisen jälkeen minulla on nyt melkeinpä allergiaton jälkeläinen, joka pitää itse sekä leivonnassa että ruoanlaitosta. Hän kannusti minua viimeisimmillä VLCD-kuureilla ja leikkaukseen hakeutumisessa koska hän on
nähnyt konkreettisesti kuinka vaikeaa ja kivuliasta liikkumiseni on ja minkälaiset määrät lääkkeitä
joudun syömään. Puoliso oli samaa mieltä eikä myöskään mitenkään estellyt VLCD-
kuurejani tai leikkaukseen hakeutumistani. Sama tuotetaan tässä on kyseessä vaikka pakkauksen ulkonäkö vaihtelevin! Nyt minulla on taas syöttö eli lopetan tämän tähän tällä kertaa.
Tags: VLCD lihavuusleikkaus mahalaukku ketoosi Pinterest raskaus äitiysneuvola Mynthon närästys raskauspahoinvointi Silicea-geeli Hübner C-vitamiini 24/7 souvi allergia.
Yritin jo eilisiltana kirjoittaa tilanteesta ennen lihavuusleikkausta mutta Nukkumatti otti vallan ja rehellisesti sanottuna nukahdin tabletti käsissäni. Heräsin siihen, että tabletti läpsähti kipeästi leikkauksesta arkaan vatsaani ja olin muka laittavani ensimmäisen blogipäivityksen menemään ja kuinkas ollakaan, se taisi kadota bittiavaruuden syövereihin eli joudun aloittamaan alusta jälleen tänään. Ei mitään hätää koska söin reilu tunti sitten ja minulla on nyt niin sanotusti tauko ennen seuraavaa syöttöä.
Minulle leikkauksesta toipuvan ruokien valmistaminen ei ole mikään ongelma ja kutsun ruokailujani syötöiksi koska nehän menevät koko hereilläoloajan samaan tahtiin kuin vauvoilla. Vähän livakasti kurkusta alas menevää sileää ruokaa kerrallaan lyhyin väliajoin. Nythän en ole enää ketoosissa kuten olin ennen leikkausta VLCD-kuurilla ollessani ja nyt mikä tahansa ruoka maistuu taivaalliselta koska ruokahalu on taas herännyt. Onneksi uusittu mahalaukkuni pistää tiukan stopin sille, etten pysty syömään yhtään teelusikallista lisää kun mahalaukku on täynnä.
Matkani lihavuusleikkaukseen kesti erinäisistä syistä, joita en ala tässä blogissa avaamaan, elokuusta 2015 toukokuuhun 2017. Itse asiassa nythän se matkanteko vasta alkaakin koska minä elän tämän uuden pienennetyn mahalaukun kanssa loppuikäni. Sen kanssa pitää noudattaa annettuja ohjeita jotta
"kone" toimisi mahdollisimman hyvin. Olen nyt sellaisessa elämänvaiheessa, että joudun kohta
muutenkin huolehtimaan vain omista syömisistäni koska puolisoni on paljon pois kotoa työnsä
vuoksi ja jälkeläinenkin kohta ottaa ja muuttaa omilleen. Minulla siis riittää aikaa kokkailla itselleni
omia ruokiani joiden ohjeita löytyy paljon muun muassa Pinterestissä. Anette Palssa on tehnyt hyvän ja konkreettisen videon lihavuusleikatun ruokailusta siinä vaiheessa kun leikattu on siirtynyt syömään normaalia ruokaa. Suosittelen sitä lämpimästi!
Minulla oli ennen lihavuusleikkaukseen hakeutumista todella hyvä kokemus VLCD-kuurista koska päätin, että ennen minkäänlaisen lisääntymisen suunnittelemista minun pitää keventyä, jotta jaksan elää virkeän äidin elämää. Siihen aikaan VLCD-kuurilla sai olla lääkärin valvonnassa muistaakseni alle 10 viikkoa kerrallaan ja kuurin sai toistaa vuoden välein. Korostan, etten muista tarkalleen noita aikoja koska olin silloin pussikuurilla ennen kuin internet oli levinnyt jokaiseen tupaan ja tölliin. Ihan
esitteen varassa olin kuurilla ja tarkastelin vanhan ajan kaloritaulukosta eri vihannesten kaloreita ja
hiilihydraattimääriä.
Tulin raskaaksi itse asiassa jo kuurin loppusuoralla ja äitiysneuvolaan soitettuani käskettiin vaihtaa
VLCD-kuuri oitis normaaliin ja terveelliseen ruokavalioon. Minulla oli tietenkin siinä vaiheessa hyvä mieli, että olin sentään karistanut kivasti kiloja ennen raskautta. Odotin äitiysneuvolaan pääsyä kuin tulisilla hiilillä ja ostin pari lastenhoito-opasta luettavaksi. Sain äitiysneuvolassa tarkat ravitsemusohjeet ja tottakai minä pyrin noudattamaan viimeisen päälle kunnes iski kammottava raskauspahoinvointi, jota kesti viitisen kuukautta. Silloin tuli kyllä oksennettua milloin mistäkin syystä johtuen ja olin todella herkkä erityisesti hajuille.
Ruokakaupassa käyminen oli silkkaa tuskaa, erityisesti lihatiskin ohittaminen. Onneksi keksin imeskellä sokerittomia Mynthoneita kauppareissuilla sekä ostin myös mehujäätä äitiysneuvolan
neuvosta. Siitä huolimatta useampikin kauppareissu sai loppuhuipennuksessa kaupan nurkan takana.
Kassat oppivat jo, että kun olen kalpea ja kylmänhikinen niin silloin ei parane harrastaa small talkia kanssani vaan hoitaa maksuasiat lyhyimmän kaavan mukaan. Sillon meillä oli ihana pieni lähikauppa,
jossa käydessä oli hyvä yhteishenki niin henkilökunnan kuin myös muiden asiakkaiden kanssa. Siellä
pystyi muun muassa kertomaan omasta raskauteen liittyvästä pahoinvointiongelmastaan ja henkilökunta sekä muut asiakkaat suhtautuivat ongelmaani ymmärtäväisesti.
Onneksi raskausaikana oli pari sellaistakin kuuta, jolloin pystyi syömään kutakuinkin normaalisti ja ohjeiden mukaan. Sen jälkeen tulikin tutuksi tolkuton närästys ja syöminen muuttui rasvattoman maidon ja Silicea-geelin juomiseksi ken kestänyt apteekin närästyslääkettä makua. Sen lisäksi söin raejuustoa ja C-vitamiinipitoisia hedelmiä sekä luontaistuotekaupan rautajuomaa että myös apteekin rautatabletteja. Olihan se tylsää ja nestettäkin kertyi niin etten saanut jalkani mitään muuta kuin puukengät ja laskettu aika oli loppuvuodesta. Lopulta jouduin pitkäksi ajaksi sairaalaan pakkolepoon
koska vauva yritti syntyä liian aikaisin. Sairaalassa ei sitten ollutkaan päivien aikana
muita tapahtumapitoisia hetkiä kuin kierto ja ruokailu. Painoa kertyi siis suurempi lukema kuin sitä
oli ennen VLCD-kuurin aloitusta.Tottakai se oli huono homma mutta tärkeintä oli kuitenkin saada terve lapsi vaikka liian aikaisin.
Vauvan saatuani en sitten ehtinytkään harmittelemaan kilojani koska vauvan hoitaminen oli 24/7
työtä. Ikävä kyllä vauvalla olivat laajat ruoka-aineallergiat ja en saanut juurikaan helpotusta vauvoille
tarkoitetuista valmisruoista. En ollut aiemmin mikään himokokkaaja tai -leipoja mutta luotin siihen, että työ tekijäänsä neuvoo ja niinhän siinä kävikin. Sen vuosikausien souvin ja säätämisen jälkeen minulla on nyt melkeinpä allergiaton jälkeläinen, joka pitää itse sekä leivonnassa että ruoanlaitosta. Hän kannusti minua viimeisimmillä VLCD-kuureilla ja leikkaukseen hakeutumisessa koska hän on
nähnyt konkreettisesti kuinka vaikeaa ja kivuliasta liikkumiseni on ja minkälaiset määrät lääkkeitä
joudun syömään. Puoliso oli samaa mieltä eikä myöskään mitenkään estellyt VLCD-
kuurejani tai leikkaukseen hakeutumistani. Sama tuotetaan tässä on kyseessä vaikka pakkauksen ulkonäkö vaihtelevin! Nyt minulla on taas syöttö eli lopetan tämän tähän tällä kertaa.
Tags: VLCD lihavuusleikkaus mahalaukku ketoosi Pinterest raskaus äitiysneuvola Mynthon närästys raskauspahoinvointi Silicea-geeli Hübner C-vitamiini 24/7 souvi allergia.
Kommentit
Lähetä kommentti